YKSILÖTERAPIA - KOGNITIIVINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA
Kognitiiviselle käyttäytymisterapialle on ominaista järjestelmällinen, tavoitteellinen ja asiakaskeskeinen toiminta, joka on aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Terapiasuuntauksen perusajatus on, että käyttäytyminen on laajimmassa merkityksessä perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluvat ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot – nämä kaikki ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan terapiassa. Kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on parantaa ihmisen itsehallintaa ja itsehoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia sekä taitoja.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä on tutkittu paljon, siitä on tehty satoja tieteellisiä tutkimuksia ja kaikkialla maailmassa on todettu sen olevan erityisen tehokas terapiamuoto. Kognitiivisella käyttäytymisterapialla on hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin. Erityisen tehokaita hoitomenetelmiä kognitiivisella käyttäytymisterapialla on mm. ahdistuneisuus-, pelko- ja masennusongelmiin, syömis- ja unihäiriöihin, seksuaalisuuteen ja muihin parisuhdeongelmiin, huonoon itseluottamukseen, väärinkäyttöongelmiin, skitsofreniaan ja erityyppisiin stressiongelmiin ja yleiseen terveyteen liittyviin ongelmiin sekä oppimisvaikeuksiin, lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyviin häiriöihin.
PARITERAPIA
Pariterapian avulla tutkitaan, ymmärretään ja hoidetaan parisuhteessa esiintyviä ristiriitoja, häiriöitä ja ahdistusta. Pariterapiassa tarkastellaan puolisoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kummankin kasvuhistoriasta parisuhteeseen esiin nousevia asioita. Pariterapia tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen jakamiseen, pettymysten ja toiveiden käsittelyyn sekä uudenlaisen yhteyden löytämiseen sekä itseen että puolisoon. Pariterapian lähtökohtana ovat parin omat tavoitteet ja toiveet terapiaan hakeutumisen syistä. Tavallisin toive on saada parisuhde toimimaan paremmin ja selvittää ristiriitaisuudet. Tulon syynä voi olla mm. uskottomuus, lapsettomuus, ristiriidat, eronuhka, kommunikaatiovaikeudet, puolison mielenterveys- tai päihdeongelma tai seksuaaliset vaikeudet. Pariterapiaan voi tulla pariskuntana tai yksin. Pariterapiajakson pituus määräytyy tarpeen mukaan. Tapaamisia on tavallisesti kahden - neljän viikon välein, mutta kriisitilanteissa joskus useamminkin.
PERHETERAPIA
Perheterapia on hoitomuoto, jossa terapeutti tapaa samanaikaisesti yhtä tai useampaa perheenjäsentä, toisinaan myös laajempaa verkostoa. Perheterapian avulla tutkitaan, ymmärretään ja hoidetaan perheen sisäisiä vuorovaikutuksen häiriöitä. Terapian tavoitteena on korjata perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta, löytää asioille uusia merkityksiä ja tarjota mahdollisuus jokaisen perheenjäsenen kuulemiseen. Jokaisen perheen kanssa yhdessä sovitaan tavoitteista erikseen. Perheterapiaan hakeudutaan mm. lapsen kasvussa ja kehityksessä ilmenevien ongelmien vuoksi, perheen kriisien, vanhemmuuteen ja perheen eri elämäntilanteiden muutosten vuoksi.
Perheterapia soveltuu erityisesti vanhemman ja lapsen välisiin ristiriitoihin, vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon, mutta myös moniin lievempiin psyykkisiin häiriöihin. Perheterapian tapaamiset ja hoitokerrat vaihtelevat perheestä riippuen. Alakouluikäisten lasten perheiden kanssa olen tottunut työskentelemään kerta viikkoisilla perheterapiakäynneillä, jolloin työskentelyn kantavuus pysyy myös perheiden lasten mielessä. Terapiakäyntejä on mahdollista harventaa perheen tilanteen vakiintuessa ja tasapainottuessa. Terapiakäynnin kestot vaihtelevat, mutta usein alakouluikäisten lasten kanssa työskentelyn kesto on 60min/kerta, yläkouluikäisten ja aikuisten kanssa 90min/kerta soveltuu hyvin. Tarvittaessa on mahdollista toteuttaa perheterapiaistunnot myös perheen kotona.
EMDR
EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing. EMDR - menetelmä on hoitosuunnitelman osana käytetty terapeutin työväline. EMDR-terapiaa voidaan käyttää niin lapsilla kuin aikuisilla. Menetelmän perustana ovat asiakkaan omat elämänkokemukset, sekä kyky ja halu kohdata kokemuksiinsa liittyviä vaikeita tunteita. Perusajatuksena on, että EMDR nopeuttaa haitallisten muistojen käsittelyä. EMDR liittyy samaan mekanismiin, jolla psyykkinen trauma syntyy. Traumaattisen tapahtuman aikana ihmisen tietojen käsittely ei toimi normaalisti, vaan aivojen oma tiedonkäsittelyjärjestelmä joutuu epätasapainoon, ikään kuin oikosulkuun. EMDR-hoidon avulla jumiutunut muistiaines alkaa prosessoitua uudelleen, jolloin muiston käsittely helpottuu ja normaali, luonnollinen tapa käsitellä muistoa aktivoituu. EMDR mukaileekin automaattista ja luonnollista tapaa käsitellä elämystodellisuuteen liittyviä muistoja. EMDR - menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen.
Menetelmän käyttö voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista. EMDR-hoidon tärkeimpänä päämääränä on vapauttaa asiakas menneisyyden haitallisista muistoista siten, että hän saa takaisin kyvyn tehdä positiivisia ja joustavia valintoja nykyisyydessä. Asiakkaalle tulee realistisempi näkemys menneisyyden tapahtumasta, ja hän voi levollisesti ajatella tapahtunutta yhtenä osana elämänhistoriaansa. Muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa.
Halutessasi voit tutustua EMDR menetelmään laajemmin http://www.emdr.fi/emdr.html
VANHEMPAINOHJAUS
Lapsi ja nuori kohtaa kehitysvaiheissaan jatkuvasti erilaisia haasteita. Joskus lapsi/nuori tarvitsee omaa terapiaa selviytyäkseen kasvun ja kehityksen mukanaan tuomista haasteita. Lapsen/nuoren yksilöterapian rinnalla on tärkeätä, että vanhemmat saavat vanhempainohjausta sen ajan, kun lapsi/nuori käy omassa terapiassaan. Vanhempainohjaus on vanhemman /vanhempien omaksi tueksi, jolla mahdollistetaan lapsen terapian onnistuminen ja paras hyöty lapsen psykoterapiasta koko perheelle. Vanhempainohjauksessa käsitellään lapsen ongelmia osana perheen elämäntilannetta. Vanhempainohjannan kautta pyritään parantamaan vanhemman/vanhempien keinoja tukea lapsensa käytöstä arjessa sekä muissa sosiaalisissa ympäristöissä. Työskentelyn keskeinen alue on vanhemman ja lapsen välinen suhde. Terapeutti auttaa vanhempia tunnistamaan lapsen ongelmallista käytöstä, sitä ylläpitäviä tekijöitä ja käytöksen seurauksia. Vanhempien suhdetta lapseen pyritään vahvistamaan sekä löytämään uusia toimintakeinoja kasvatukseen.
Vanhempainohjaus toteutuu lapsen terapiaan liittyvän suunnitelman mukaisena. Vanhempainohjaus on pitkäkestoista ja kestää yleensä koko lapsen/nuoren yksilöterapian ajan. Vanhempainohjauksen tiheys sovitaan lapsen hoitoneuvottelussa, jossa on vanhemman/vanhempien lisäksi lasta hoitava lääkäri ja terapeutit. Vanhempainohjaus toteutuu useimmiten 1-2krt/kk. Kriisitilanteissa on mahdollista järjestää tiheämmät tapaamiset. Hoitoneuvotteluja järjestetään lapsen hoitoon osallistuvien henkilöiden ja vanhempien kesken sopimuksen mukaan, yleensä kahdesti vuodessa, jossa arvioidaan lapsen terapian ja vanhempainohjauksen jatko.
KRIISITYÖ
Kriisityö on lyhytkestoista työtä perheen tai pariskunnan kanssa ja se kohdistuu asiakkaan akuuttiin elämäntilanteeseen, johon ei ole osattu varautua. Tällaisia kriisejä voivat olla mm. onnettomuudet, sairaudet, väkivallan näkeminen ja kokeminen sekä menetykset. Kriisihoidossa pyritään käsittelemään tapahtunutta ja työstetään kriisin myötä tulleisiin asioihin ja tunteisiin. Kriisihoito etenee yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja sen tiheyttä ja kestoa arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Aluksi tapaamisia on vähintään kerran viikossa. Kriisihoito lopetetaan asiakkaan tilanteen selkiydyttyä.